Kalojen vahtiminen on yksi tärkeimmistä harrastuksistani. Meillä on pieni akvaario, missä uiskentelee monenlaisia kaloja. Välillä vietän pitkiä aikoja vaanien kaloja cd-telineen päältä akvaarion vieressä. Vikkelät touhunuoliaiset säikkyvät kun töppään lasiin ja vilahtavat piiloon. Ha! Ihmiseni sanovat akvaariota minun telkkarikseni, koska en väsy sen tuijotteluun.
Pienenä usein kastoin käpäläni lasin raosta veteen ja nuolin vettä käpälästä. Nyt saatan latkia akvaariosta vain kun sitä siivotaan ja suojalasit on poissa. Koskaan en kuitenkaan ole saanut vielä akvaariokalaa kiinni. Tai minua ei ole saatu kiinni kalansaaliin kanssa. Yhteen aikaan kyllä kuulemma joitain tetroja kummallisesti hävisi siivouskertojen välillä... Outo juttu?
Toiseksi parasta akvaariossa on iso lamppu, joka valaisee akvaarion. Se lämmittää juuri sopivasti niin, että herkeämätönkin vahtikissa usein nukahtaa, tuijottaessa alapuolella hypnoottisesti leijuvia kaloja.
Lämpimän lampun päällä on kuin uuninpankolla.
Kalastus uuvuttaa... Ne ui niin kovasti koko ajan edestakaisin...
Ja sitten illalla kaiken rankan vahtimisen jälkeen, kun ihmiseni vielä lukee hämärässä jotain viisasta, ja akvaarion lämmin lamppukin on jo sammunut, on hyvä hiipiä lepäämään ihmiseni jalkojen väliin ja ajatella itsekin mukavia...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti