En älähtänyt, mutta refleksinä syöksähdin heti astiat kalisten alas ja juoksin vauhdilla karkuun. Ensin ei näkynyt tassussa mitään, vähän arastelin vain tassua kun sitä pakotti, mutta puolen tunnin päästä jo ihmiseni näki rakkulat kaikissa neljässä anturassa. Onneksi ei sentään kovin pahasti palanut.
Ja vain yhdestä tassusta. Viime kesänä kun reippaasti hyppäsin - ihmiseni väittää sitä tippumiseksi - pikkuparvekkeelta asfaltille, sain asfaltti-ihottumaa kolmeen tassuun ja makasin seuraavan päivän selälläni kaikki tassut ilmassa, välillä vain kylkeä vaihtaen. Se oli kipeämpi juttu se.
Ja kaikkein kipein oli kun pentuna erehdyin leikkimään ampparin kanssa ja se pisti tassuun. Tassu turposi moninkertaiseksi ja minulle syötettiin kyytabletista neljäsosa. Mutta seuraavana aamuna oli tassu jo normaalin kokoinen.
Tänään illalla en kovin kauaa ulkona viihtynyt, rakkulat tassussa tuntuivat oudolta jäätyneellä lumella. Mutta sisäänpäästyäni ihmiseni erehtyi päästämään minut jo rapussa irti ja karkasin! Voi sitä "KISSU"-huutojen sarjaa kun syöksyin rappuja ja ikkunanlautoja ylimpään kerrokseen, hyppäsin pyöreän kaiteen päälle ja näytin omaavani yhä mainiot tasapainotaidot.
Autsaiaija voihhh...törkeen pahajutska:(..mutta onneks ei käynyt vieläkin pahemmin... Hannaihminen vissiin jäi kotiin,eikös ihmiset saa jäädä silloin kotiin hoitamaan jos on ainskii alle kouluikäinen ja kipeenä, sähän oot vasta 4vee.Mut toi toinen juttu oli kyl kiwa-pääsit luikahtamaan rappuun heehhh..se oli varmasti ihan parasta hoitoa kipeeseen tassukkaan,hyvä on tänäänkin ottaa sitä rappukuntoutusta-ihan vaan nopeen toipumisen varmistamiseen..soon moro ja ota kaikki ilo irti toipilasajasta ja ooo varovainen kuiteskii :)MIJAUUU ja kevättä pukkaa
VastaaPoistaJoo, kyllähän se ihmisäitini jäi kotiin silloin pitämään huolta. Loppuviikosta tassu oli kyllä kipeimmillään, kun isoimmat rakot puhkesivat... Nyt jo parempi! :)
VastaaPoista