Monet tuntuvat haluavan taivaaseen. Minä olen samaa mieltä. Aina yritän mitä korkeimmille paikoille, kävelyillä kiipeilen lastenkiikuissa ja aidoilla. Menisin puiden latvoihinkin, jos päästettäisiin. Mutta tämä kaupunkielämä on tätä, ei päästetä ei. Ai, miksi menisin taivaaseen? Siksi, koska siellä on aika usein lintuja!
Minä erään pihakiikun päällä, taivaita kurotellen.
Tänään pääsin pitkästä aikaa tammimetsikköön. Kävimme katsomassa, miten syksy etenee. En oikeastaan nauttinut reissusta, joka paikassa oli märkää lehtimössöä ja mutaa, ja pieniä ihmisiä edes takaisin, ei yhtään rauhaa kyttäillä. Ja jollei ollut pikkuihmisiä, oli koiria. Onneksi tiesin koko ajan, missä auto oli ja sain lopulta palveluskunnankin raahattua takaisin autolle ja kotiin. Vaikka olihan siellä kaunis auringonpaiste, ja muutama hiljainen hetkikin.
Näin myöhään on jo iltaisin vähän viileääkin. Parasta onkin iltalenkin jälkeen päästä sänkyyn, lämmittelemään ihmiseni jalkojen päälle. Meillä on vastavuoroisuusperiaate. Kun henkilökunta on näin viikonloppuisin kotona, ne herättelevät minua päivisin - ja minä vastavuoroisesti herättelen heitä öisin.
...Lokakuu on Mälsäkuu !..Ei tiedetä mihin pitäisi valittaa-mikä on kollipoikien etujen valvonta järjestö?? Koska nämä koiranilmat loppuu ja alkaa Kissojen aurinkoiset ajat?? Ei tämmöset karskit pehmotassut siedä ainaista kastumista ja entäs sitten märät villahousut-YÄK...ja niskatukkakin kastuu..EIEIEI!! Pitää vissiin vaan lisätä päikkärien määrää ja kestoa ja toivoa aikaista kevättä tai ehkä sopivaa talvea...ZZZZzzzzz..mijuuu
VastaaPoistaIhania kuvia! :)
VastaaPoista