Pakkazzzz

Brrrr on kylmä! Nyt on ollut jo monta päivää kovaa pakkasta. Parvekkeellekaan ei enää viitsi mennä, puhumattakaan edes lyhyestä ulkoilusta. Tarkistan tilanteen kuitenkin varmuuden vuoksi silloin tällöin. Tänäänkin aamukuuden maissa. Miten niin sunnuntaina ei saisi siihen aikaan herätä?

Kun ihmiseni pyytelyjen ja aneluiden jälkeen avaa parvekkeen oven, jähmetyn niille sijoilleen ja korvat menevät kuin automaattisesti kylmästä luimuun. Joskus tepastelen reteästi puoli metriä ovesta ja jähmetyn seisomaan. Pian tarvii pudistaa päätä, kylmä hiipii kalloon saakka ja sen jälkeen saakin nuolla äkisti kohmettuvia tassuja. Mutta ei auta! Pakko rynnätä sisään takaisin!

Ihmiseni se vain on hullu. Nytkin se taas on menossa avantoon kastelemaan itsensä. -20 pakkasta. Sen kaveri (minun omalomahoitaja) ei päässyt suunnitelmien mukaan lähtemään avantoa kohden, kun junaliikenne takkuilee. Eivät ne silti luovuta. On minulle palvelijat suotu. Toivottavasti sama sinnikkyys ilmenee myös minun silityksissäni. Jään tänne lämpimään odottelemaan niitä.